maanantai 19. helmikuuta 2018

Naisia viehättää suunnitelmatalous ja maailmanparantaminen

Helsingin Sanomat julkaisi tänä aamuna mielenkiintoisen jutun, jossa kerrottiin taloustieteilijöiden näkemysten riippuvan sukupuolesta. Sen mukaan naispuoliset ekonomistit näkevät, että hallitusten puuttuminen on markkinavoimia parempi ratkaisu yhteiskunnallisiin ongelmiin, ettei työlainsäädäntö yleisesti ottaen heikennä taloustilannetta ja ettei korkeampi minimipalkka lisää työttömyyttä. Lisäksi naiset kaipasivat miehiä enemmän ympäristönsuojelun lisäämistä.

Toisin sanoen ekonomistinaiset kaipasivat vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvia taloustieteilijöitä enemmän suunnitelmataloutta ja poliittisesti ohjattua maailmanparantamista (vaikka kyllä jotkut miehetkin "osaavat"). Tämä seikka herätti mielessäni kaksi kysymysvyyhtiä.

Ensinnäkin kysymys suoraan naisekonomisteille. Jos poliittinen kontrolli on erinomainen ratkaisu kaikenlaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, niin miksi viime vuosisadan sosialistinen - siis nimenomaisesti poliittisin päätöksin ohjattu järjestelmä - hävisi kilpailun huomattavasti enemmän markkinavoimien varassa toimivalle lännelle?

Taloudellisen tappion lisäksi sosialistinen järjestelmä tuhosi kansalaistensa ihmisoikeudet ja ympäristön, kuten vaikkapa Saksan länsiosien kanssa samalta viivalta 1940-luvulla lähtenyt Saksan demokraattinen tasavalta osoitti. Ja miksi poliittisesti suunnitelmatalouteen vannova Kiinan suunnanmuutos taloutensa vapauttamiseksi on johtanut ennennäkemättömään talouskasvuun, ihmisten hyvinvoinnin lisääntymiseen ja lopulta jopa ympäristöongelmien tunnustamiseen?

Toiseksi. Jos ekonomiassa sukupuolella on näin vahva merkitys tieteenalan keskeisten kysymysten osalta, niin voiko sitä pitää tieteenä ensinkään. Ja jos voi, niin millä tavoin sukupuolten näkemykset eroavat ensinnäkin muissa humanistisissa tieteissä ja toisaalta niitä eksaktimmeissa luonnontieteissä? 

Oma veikkaukseni on, että sitä vähemmän, mitä eksaktimmasta tieteestä on kyse. Matematiikassa sukupuolella on tuskin kovinkaan paljon merkitystä, eikä ehkä fysiikassakaan, mutta biologiassa saattaa jo ollakin. Onko naisten suhtautuminen esimerkiksi geneettisesti muokattuihin eliöihin tai metsänhoidon menetelmiin erilaista kuin miesten? 

Tai uskovatko kehitysmaita tutkivat humanistinaiset miehiä enemmän kehitysmaiden ratkovan ongelmansa kehitysavun ja reilun kaupan banaanien avulla? Tai näkevätkö naispuoliset käyttäytymistieteilijät islamiin liittyvän terrorismin olevan poistettavissa erilaisin keinoin kuin miespuoliset kollegansa?

Minulla ei ole vastausta näihin kysymyksiin, mutta mielelläni tahtoisin sellaiset kuulla. Ellei muuten, niin oman ihmiskuvani täydentämiseksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kiina nousee tutkimuksen ja talouden välisen positiivisen kierteen varassa
Marxilainen väitöskirja
Naiset suosimalla yhteiskunnan huipulle!

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!