keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Ajatus kielitaidosta ja syrjinnästä

Niemi-yhtiö etsi Helsingin Sanomien mukaan hyvää suomea puhuvia työntekijöitä. Perusteena sille yritys on käyttänyt ohjeiden ymmärtämistä, koska työt sisältävät turvallisuuskriittisiä tehtäviä.

Lehti oli myös haastatellut Jyväskylän yliopiston soveltavan kielentutkimuksen professoria Sari Pöyhöstä, joka pelkäsi, että kielitaitovaatimuksessa olisi kyse maahanmuuttajatyövoiman syrjimisestä. Hänellä ei kuitenkaan ollut mitään näyttöä sellaisesta.

On tietenkin totta, että kielitaitovaatimuksilla voidaan tarvittaessa välttää kielitaidottomien maahanmuuttajien rekrytointia. Asian kääntöpuolena on se, ettei peruste käy kielitaitoisten maahanmuuttajien syrjimiseen.

Niinpä Niemi-yhtiön vaatimuksen hyvänä puolena voidaan nähdä siitä maahanmuuttajille aiheutuva kannuste opiskella uuden kotimaansa kieli ja sitä kautta kotoutua maahamme tehokkaasti. Olisi ollut hienoa, jos jyväskylälläinen kollega olisi tuonut pohdinnoissaan esille myös tämän puolen.

Kaiken kaikkiaan on selvää, ettei nyt - ilman todisteita - tapahtunut vihjailu maahanmuuttajien syrjinnästä ole asiallista mainitsemalla yhtiö nimeltä. Yritysten maineella ei liene HS:n toimituskunnalle yhtä suurta merkitystä kuin esimerkiksi raiskaavien maahanmuuttajn maineella.

Toivon, ettei tästä pienestä episodista kasva ongelmaa Niemi-yhtiölle, joka omien nettisivujensa perusteella vaikuttaisi varsin hyvältä työnantajalta. Mutta toki samalla toivon, ettei HS:n esille nostama syrjintä - ja sen myötä maahanmuuttajien kotouttamisen vaikeutuminen - olisi todellisuutta yhdessäkään suomalaisessa yrityksessä.

Onhan selvää, että yhteiskunnan resurssien kannalta on aina parasta se, että kuhunkin työpaikkaan palkataan tehtävän parhaiten hoitava henkilö. Tämä koskee niin uus- kuin kantasuomalaisiakin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
HS sondeerasi Vapaavuoren puheita
Miksei Moataz saa jäädä Suomeen?
Hyväksikäytön kääntöpuoli

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!